koiran-raakaruokinta
Staffin hankinta ja pentuaika

Koiran raakaruokinta

Koiran raakaruokinta. Mistä siinä oikein on kyse?

Raakaruokinnassa koiran ruokinta pyritään järjestämään mahdollisimman alkuperäisellä tavalla, jolloin sen ravinto koostuu lihasta, luista ja kypsennetyistä kaviksista/kasvissoseesta. Tämä jäljittelee sitä sisältöä, minkä villi koiraeläin saisi saaliistaan (saaliissa on lihaa, luuta ja vatsansisältönä yleensä kasviksia).

Raakaruokinta voi olla haastavaa, mutta monet kokevat, että se sopii heidän koiralleen paremmin kuin muun ruuan syöminen (yleensä allergiselle koiralle paras vaihtoehto). Pyydän anteeksi niiltä, jotka haluavat erotella raakaruokinnan ja Barffauksen. En nyt erottele niitä tähän, mutta voin lyhyesti todeta, että ajatus siinä on kutakuinkin sama, mutta erona lyhyesti: barffauksesta puhuttaessa koiran ravinnosta 60-70% on raakoja, lihaisia luita ja loppuosa lihakasvismössä. Raakaruokinta taas perustuu pääasiassa lihoihin.

Miten raakaruokinta toteutetaan

Raakaruokinta vaatii suunnittelua: Ruokavalion pääraaka-aineena tulee aina olla luuton liha. Eri lihojen energiamäärät kuitenkin vaihtelevat, joten lihoja valitessa tulee huomioida koiran kulutus ja ravitsemustila.

Luuainesta annetaan kalsiumin lähteenä 1–1,5 g / per koiran painokilo / päivä. Näissäkin tuotteiden kalsiumpitoisuudet vaihtelevat ja luuta ei saa antaa liikaa, muuten tulee ummetus! Viikoittain annetaan maksaa jotta koira saisi muun muassa A-vitamiinia.

Jotta koiran vatsa toimisi hyvin ja uloste olisi tasalaatuista, on sille hyvä tarjota pieni määrä kasviksia soseena päivittäin tai hieman kypsennettynä (ei kokonaisena raakana, sillä koiran hampaat on tehty murskaamaan, ei jauhamaan, joten esimerkiksi  porkkana menee vain melkein kokonaisena koiran läpi ilman, että siitä imeytyy mitään ravintoaineita).

Silti kuitenkin näiden lisäksi on melkeimpä vielä lisättävä ravintolisää, jotta kaikki tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet tulee tätetyksi… Siinä taas on oltava tarkkana, että jos tarjoat jo koirallesi kalsiumia luina, ei sitä enää lisänä kannata antaa. Ja muistaa, että varsinkin rasvaliukoiset vitamiinit (A, D, E, K) eivät poistu koiran elimistöstä siinä missä vesiliukoiset vitamiinit (B, C).

Mistä tiedän määrät omalle koiralleni

Raakaruokintaan löytyy taulukoita, joiden avulla saa koostettua omalle koiralleen annoksen, joka sisältää kaiken tarvittavan. Itse sain sellaisen taulukon kerran asiantuntijalta.

Siihen on olemassa siis ihan laskukaava, jolla saat laskettua paljonko mitäkin juuri oma koirasi tarvitsee (siinä lasketaan koiran metabolinen elopaino, joka saadaan korottamalla lemmikin paino potenssiin 0.75. Sitten tiedetään paljonko se tarvitsee mitäkin). Mikäli tällaista taulukkoa ei ole tarjolla, voit kysyä apua eläinten ruokakaupasta jossa on asiantuntijoita.

Aina raakaruokinassa ei tarvitse listätä lisiä mikäli kaikki tarvittava saadaan annettua kaikesta muusta ruuasta. Eri vitamiinituotteissa on annosteluohjeet ja yksittäisten ruoka-aineiden vitamiinipitoisuudet löytää viimekädessä netistä, kuten myös koiran yksittäisten vitamiinien tarpeet esim https://www.katiska.info. Ei se nyt kuitenkaan aivan näin rakettitiedettä tarvitse olla..

Toki markkinoilta löytyy myös tuotteita annoksina, jossa kaikki nämä vitamiinitkin yms on otettu jo huomioon lisäämällä lihan joukkoon kasviksia ja jauhettua luuta. Näihin valmiisiin annoksiin ei siis tarvitse enää itse lisätä mitään lisäravinteita, joten ne voivat olla helppo tapa aloittaa raakaruokinta tai ainakin olla varalla kaapissa.

Lisää koiran ruokinnasta ja eri ruokintavaihtoehdoista voit lukea täältä: Koiran ruokinta

0 Comments

Reply your comment

Your email address will not be published. Required fields are marked*

%d bloggaajaa tykkää tästä: